 |
|
19.07.2007 - 23:40
 Johdanto: Uni on omakohtainen, subjektiivinen nukkumisen aikana koettava elämys, jossa esiintyy ajatuksia, tunteita, mielikuvia, ääniä ja muita aistimuksia. Unen sisältö saattaa muistuttaa tarinaa, joka etenee epäloogisesti ja absurdisti; arkielämän ilmiöt näyttäytyvät vääristyneinä. Unessa on erilaisia vaiheita, joiden aikana herääminen on erilaista. Unet on ihmiskunnan historiassa tulkittu usein enteiksi tai viesteiksi jumalilta. Nykyäänkin julkaistaan unikirjoja, jotka tarjoavat unille usein maagisia ja kaavamaisia merkityksiä. Unien näkemiselle voidaan esittää neurologisia selityksiä, mutta ne eivät ota tarkasteltaviksi unien elämyksellistä sisältöä, jonka unennäkijä kokee toisaalta mielekkääksi ja toisaalta arvoitukselliseksi. Minulla unet ovat jakautuneet lähes aina, ihan lapsesta saakka, painajaisiin ja "unelma-uniin". Eli siis joko näen niin kamalia painajaisia, että herään keskellä yötä ja kestää pitkään ennen kuin saan uudestaan unta, tai sitten näen unia, joista en haluaisi herätä ollenkaan ja kun herään niin toivoisin vain voivani nukahtaa uudestaan samaan uneen. Kun olin pieni (n. 3-5 vuotias), painajaiseni koskivat useimmiten vain yhtä ainoaa asiaa: Muumien Mörköä. Sitä pelkäsin tuolloin enemmän kuin mitään muuta. Katsoin Muumit kyllä aina, mutta silloin kun Mörkö sattui esiintymään jaksossa, juoksin tuhatta ja sataa pois huoneesta, sillä pelkäsin sitä niin paljon jopa ruudunkin läpi. Nykyään painajaiseni koskevat suurimmaksi osaksi sitä, mitä tällä hetkellä pelkään kaikkein eniten eli hämähäkkejä. Jos satun yöllä heräämään painajaisesta, jossa on ollut hämähäkkejä, saattaa mennä useampiakin tunteja ennen kuin pystyn uudestaan nukahtamaan. Täytyyhän ensin nimittäin tarkistaa huoneen jokainen nurkka ja kolo sekä tietysti sängyn lakanat, ettei mihinkään vain ole sattunut menemään näitä pieniä inhotuksia. Hyvät uneni sitten taas... no niitä tietysti elämäni varrella ollut niin paljon ja niin erilaisia, että mahdotontahan niitä on tähän kaikkia luetella. Kuitenkin ne yleensä ovat juuri sellaisia, joista herättyäni haluan vain nukahtaa uudestaan. Harmi vain, että vaikka nukahtaisinkin uudestaan heti unen näkemisen jälkeen, se ei kuitenkaan palaa enää, vaan tuskin tulen näkemään kyseistä unta tulevaisuudessa koskaan uudestaan. Siitä huolimatta on muutamia niinkin hyviä unia, jotka muistan jopa vuosien takaa, sillä ne ovat jättäneet muistoihini oman leimansa unelmina. Omituisuutenani öihin liittyen voisin sanoa sen, että kävelen unissani ja ilmeisestikin puhelen aina siinä samalla. Monesti olen kuullut äidiltäni, että olen öisin kävellyt huoneesta toiseen ovia aukoen, valoja vilkutellen sekä muutenkin tehden kaikenlaisia omituisuuksia. Lisäksi nyt yksin asuessani olen huomannut myös siirrelleeni tavaroita paikasta toiseen yön aikana, ja jopa kerran olen onnistunut lähettämään tekstiviestinkin (jossa luki k15) unissani. Sen olen itse todennut, että kävelen unissani silloin, kun jännitän jotain, olen hermostunut / stressaantunut tai muuten vain nukkunut muina öinä huonosti. Pienempänä myös potkin ja huidoin kuulemma hirveästi unissani, mutta nykyään olen sentään siitä päässyt eroon. Todettu on myös se, että en puhu unissani kuin kävellessäni. Unissakävelyni ja -puhumiseni ovat siis ilmeisesti jollain tapaa sidoksissa toisiinsa. Tosin toivoisin kuitenkin pääseväni molemmista tavoista pian eroon, sillä en halua tehdä alitajuntaisesti asioita, joista en muista herättyäni yhtikäs mitään. Viimeyön uneni: Se oli taas sitä luokkaa, että en olisi halunnut herätä siitä ollenkaan. Valitettavasti heräsin kuitenkin. Se, mitä unta näin on tietysti ehdoton salaisuus. Eihän uniaan saa paljastaa, jos haluaa niiden toteutuvan. Vaikkakin minusta tuntuu, että jos paljastaisin, mitä unessani tapahtui, sen hohto ja taika katoaisi, eikä se enää olisi "unelma-uni". Viimeyön unen arvosana: 10 07.07.2007 - 17:00
 Johdanto: Kahvihetket yhdistävät ihmisiä. Kahvikupin äärellä tulee vaihdettua kuulumisia, jaettua päivän uutiset, vitsit, ilot ja surut ystävien tai työkavereiden kesken. Nämä hetket auttavat meitä jaksamaan ja uusintamaan voimavaroja. Kahvin vaikutusta terveyteen tutkitaan eri puolilla maailmaa varsin paljon. Tutkimukset osoittavat, että terveet henkilöt voivat hyvillä mielin nauttia 4-5 kupillista kahvia päivittäin. Tämän kohtuullisen määrän ei ole missään tutkimuksissa todettu aiheuttavan haittavaikutuksia terveelle ihmiselle. Viimeaikaiset tutkimukset ovat päin vastoin antaneet vahvoja viitteitä, että kahvin juonnilla on useita myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja sairastumisriskeihin. Kahvi on hyvä magnesiumin lähde, siinä on runsaasti antioksidatiivisesti vaikuttavia (hapettumista estäviä) aineita, kuten kahvihappoa ja klorogeenihappoa eikä kahvi sisällä energiaa juuri nimeksikään. Kahvi antaa hyvän lisän päivittäiseen nesteen saantiin. Kofeiiniyliherkät ihmiset joutuvat kuitenkin säännöstelemään kofeiinipitoisten juomien ja elintarvikkeiden nauttimista välttääkseen kofeiinin aiheuttamat oireet (sydämen tykytys, vapina, nukahtamis- ja unihäiriöt). Joillekin ihmisille kahvinjuonti saattaa aiheuttaa närästystä, selvää syytä tähän ei ole tutkimuksissa vielä löytynyt. Kysymys: Miksi kahvi piristää? Vastaus: Piristävä vaikutus johtuu muun muassa kahvin sisältämästä kofeiinista. Oma vaikutuksensa on varmaan myös sillä, että kahvia nautitaan usein taukohetkinä ja mukavassa seurassa. Kysymys: Mitä kofeiini on? Vastaus: Kofeiini on piristävä yhdiste, jota esiintyy yli 60 kasvin lehdissä, siemenissä tai hedelmissä. Näistä tunnetuimpia ovat kahvi, tee, kaakaopavut, kola ja guarana. Kemialliselta nimeltään se on 1,3,7-trimethylksantiini. Kysymys: Kuinka paljon kahvissa on kofeiinia? Vastaus:
Kysymys: Kuinka paljon suomalaiset saavat kofeiinia kahvista? Vastaus: Suomalaiset juovat kahvia noin 4,5 dl päivässä. Yhdessä desilitrassa kahvia on keskimäärin 90 mg kofeiinia (vaihtelee välillä 80-100 mg). Suomalaiset saavat siten kahvista kofeiinia keskimäärin 405 mg päivässä. Muita ravinnon kofeiinilähteitä ovat tee, eräät virvoitusjuomat, suklaa ja kaakao. Myös monet ilman reseptiä myytävät lääkkeet sisältävät kofeiinia. Miehet juovat kahvia keskimäärin enemmän kuin naiset. Miesten kulutus on 5, 45 dl ja naisten 3,93 dl päivässä. Sen mukaan miesten kofeiinin saanti kahvista on keskimäärin 490 mg päivässä. Naisten vastaava saanti on 354 mg päivässä. Miehistä 45-54 vuotiaat ovat suurimpia kahvin kuluttajia, 6,13 dl päivässä, naisista 35-44 vuotiaat 4,48 dl:n kulutuksellaan. Kysymys: Aiheuttaako kahvin sisältämä kofeiini riippuvuutta? Vastaus: Kofeiini ei aiheuta huumeiden kaltaista fysiologista riippuvuutta. Riippuvuus määritellään mm. siten, että saman vaikutuksen aikaan saamiseksi on nautittua määrää lisättävä kerta kerralta. Kahvin juonnin voi halutessaan lopettaa. Kahvin juonnin äkillisen lopettamisen yhteydessä osalla ihmisistä kuitenkin esiintyy muutaman päivän kestävää päänsärkyä ja mahdollisesti vapinaa. Kahvin kulutusmäärät ovat yksilöllisiä ja pysyvät yleensä samalla tasolla vuodesta toiseen. Kysymys: Mitä vaikutuksia kofeiinilla on? Vastaus: Kofeiini piristää. Se johtuu kofeiinin keskushermostoa aktivoivasta vaikutuksesta. Piristävä vaikutus kestää noin 4 tuntia nautitusta määrästä ja henkilön aineenvaihdunnasta riippuen. Tiedetään, että esimerkiksi tupakoijilla kofeiini poistuu elimistöstä nopeammin kuin ei-tupakoivilla. Raskaana olevilla naisilla puolestaan kofeiinin aineenvaihdunta hidastuu. Kysymys: Onko kahvin käytölle olemassa rajoituksia? Vastaus: Suositellaan, että raskaana olevat naiset rajoittaisivat kahvin kulutuksensa enintään kolmeen kupilliseen päivässä. Muita virallisia, terveille ihmisille tarkoitettuja kahvin käyttörajoituksia ei ole. Eräissä hoitokäytännöissä, kuten ahdistuspotilailla, kahvin kulutusta neuvotaan rajoittamaan. Reagoinnit kahviin, sen sisältämään kofeiiniin, ovat yksilöllisiä. Yleensä ihminen huomaa omat reaktionsa ja asettaa kahvin kulutuksensa niiden mukaan sopivaksi. Aina kannattaa muistaa hyvä kohtuullisuuden sääntö kaikessa ruokaan ja ravintoon liittyvässä. Oma kahvin kulutukseni: Itse juon päivässä 3-9 kuppia kahvia riippuen ihan päivästä. Kerran ihan omasta tahdostani testasin pystyisinkö olemaan päivän ilman kahvia ja se onnistui ihan hyvin, eikä oikeastaan tehnyt edes kovin tiukkaa. Veikkaampa, että juon kahvia ihan vain siksi kun kahvi on mielestäni hyvää ja ei välttämättä ole muuta tekemistä. Kolme kuppia on minimimäärä päivässä siksi, että olen tottunut keittämään kahvia aina kerralla kolme kuppia ja jos juon kahvia vain aamulla niin juon sen koko keittämäni pannullisen. 9 kuppia tulee kahvia juotua silloin kun juon aamulla, päivällä ja vielä illallakin sen keittämäni pannullisen (eli ne 3 kuppia), mutta yleensä keitän kuitenkin kahvia vain aamulla ja/tai päivällä. Iltakahvia en nykyisin koe edes tarvitsevani, koska iltaisin piristyy jo ilman kahvin vaikutustakin. Kahvia juon noin paljon (paljon vai ei?) siksi, ettei kofeiini vaikuta minuun kovinkaan vahvasti. Vaikka olisin vain hetkeä aikaisemmin juonu kolme kuppia kahvia, niin voin aivan hyvin mennä nukkumaan ja nukahdan aivan normaalisti. Tietenkään en aina saa unta, mutta sillä ei oikeastaan ole mitään tekemistä kahvin juomisen kanssa, sillä vaikka en juuri olisikaan juonut kahvia, saatan pyöriskellä sängyssä pitkään ennen kuin nukahdan. Kahviriippuvuus: Kahvin suurkuluttajilla on huomattu olevan korkeampia kolesteroliarvoja kuin muilla. Joillekin kahvi aiheuttaa närästystä ja kipuja, sillä kofeiinin vaikutuksesta vatsalaukun suolahapon eritys lisääntyy. Kofeiini lisää myös virtsaneritystä, mutta jokainen tulkitsee omalla kohdallaan, kuinka paljon näistä oireista on haittaa. Pitkäaikainen kahvin runsas kulutuskäyttö voi johtaa kofeinismiin. Kofeinismiin kuuluu masennus, ahdistuneisuus ja erilaiset fyysiset oireet sekä runsasta kahvin juontia, jonka seurauksesta ongelma usein pahenee. Kofeinismin psyykkiset oireet muistuttavat tuskaneuroosia. Kofeinismissa yleinen suorituskyky laskee. Äkillinen kofeiinista luopuminen aiheuttaa heidän kohdallaan vieroitusoireita esimerkiksi uneliaisuutta, päänsärkyä, toimintakyvyn laskua ja väsymystä. Vieroitusoireet ovat pahimmillaan ensimmäisten päivien aikana ja ne alkavat tuntua parinkymmenen tunnin kuluttua viimeisestä juodusta kahvi kupillisesta. Jos pitää kahvin mausta ja haluaa välttää kofeiinin vaikutuksia, on olemassa myös kofeiiniton vaihtoehto. Kofeiiniton kahvi ei kuitenkaan ole saavuttanut Suomessa suurta suosiota. Lopputulos: Näiden faktatietojen perusteella (jotka löysin siis googlettamalla sanat: "kofeiini" ja "kahvi") totean, ettei minulla ole kahviriippuvuutta, koska elämäni ei määränny kahvin mukaan sen enempää kuin kenenkään muunkaan elämä. Kahvin juominen pävittäin on minulle vain samantapainen rutiini kuin esim. sängyn petaaminen tai hampaiden harjaaminen, ja lisäksi aamuisin kahvin voimalla minusta tulee pirteä, mikä on mukavaa sekä minusta itsestäni, että muista ihmisistä. Eli en siis ole luopumassa päivittäisestä kahvin juomisestani... ainakaan toistaiseksi. |
Kirjoittaja
Nimi Miia. Kuvaus I'm the type of girl who will burst out laughing in dead silence because of something that happened yesterday...      6.7.2007-> |